Myös ihmisen psykologialla on merkitystä värilämpötilan vaihtelujen ajoituksessa. Suositeltavat valoasetukset voivat vaihdella kellonajan mukaan. Käyttäjillä pitäisi sen vuoksi olla mahdollisuus säätää värejä itse ja mieluiten sellaisina aikoina, jolloin vuorokausirytmin jätättämisen tai edistämisen riski on pieni.
Tiedämme, että ensimmäisinä aallonpohjaa seuraavina tunteina annetulla valolla on voimakkaampi vaikutus rytmin siirtymiin kuin myöhemmin päivällä. Voimme tämän tiedon perusteella asettaa tarkasti valolle altistumisen ajankohdan, jotta saavutetaan haluttu vaikutus. Koska ihmisten kronotyypit kuitenkin vaihtelevat, ajoitus on valittava huolellisesti. ”Yökyöpelien” heräämisaika on myöhäisempi kuin ”aamuvirkkujen”. Myös syklin kesto saattaa vaihdella esimerkiksi aamuvirkun 23 tunnista yökyöpelin 26 tuntiin. Vaarana voi näin ollen olla, että yökyöpelien rytmi menee sekaisin, jos valo aktivoidaan aallonpohjan väärällä puolella. Normaalina toimistoaikana voidaan käyttää peukalosääntönä valolle altistamista klo 9 alkaen. Tämä auttaa mukautumaan talvisin tavanomaista vähäisempään päivänvaloon.
Jos työntekijä on yövuorossa useiden päivien ajan, rytmiä voi olla hyödyllistä siirtää 8 tuntia taaksepäin, jolloin uneliaisuus yöllä vähenee. Edellä mainittujen tietojen avulla tämä voidaan saavuttaa altistamalla työntekijä kylmälle valkoiselle valolle myöhään illalla tai alkuyöstä muutaman tunnin ajaksi (valaistusvoimakkuuden mukaan vaihdellen). Tällöin aktiivisuuskäyrä siirtyy taaksepäin muutaman päivän aikana.
Sininen valo saattaa vaikuttaa myönteisesti subjektiivisesti koettuun valppauteen ja mielialaan. Vaikutus alkaa nopeasti ja menee ohi muutamassa minuutissa altistumisen päättymisestä. Nämä kirkkaalle valolle altistumisen välittömät vaikutukset subjektiivisesti koettuun valppauteen, väsymykseen ja elinvoimaisuuteen eivät vaihtele kellonajan mukaan. Kirkkaalle valolle altistumisen vaikutus pitkäkestoiseen tarkkaavaisuuteen on kuitenkin voimakkainta aamulla.
Entä yksilölliset erot ja mieltymykset?
Erilaisten kronotyyppien lisäksi myös ihmisten mieltymykset vaihtelevat. Ihmislähtöiseen valaistukseen ei ole olemassa yleispätevää ratkaisua. Järjestelmä, josta on yhdelle hyötyä vuorokausirytmin siirron suhteen, saattaa vaikuttaa toiseen kielteisesti. Tiloissa, joissa valaistuksen yksilöllinen mukauttaminen on vaikeampaa, kuten luokkahuoneet, on suunnitteluun kiinnitettävä erityistä huomiota. Sama pätee avokonttoreihin, vaikka yksilölliset säädöt ovat niissä helpommin toteutettavissa. Niissä voidaan käyttää henkilökohtaisia valaisimia, kuten erillisiä työpistevalaisimia, siirrettäviä lattiavalaisimia tai riippuvalaisimia kunkin työpisteen yläpuolella. Myös teollisuuden työpisteiden ja sairaaloiden potilashuoneiden valaistusratkaisuja voi olla helpompi säätää yksilöllisesti.
Valonjako
Vuorokausirytmiin vaikuttavat reseptorit ovat erityisen herkkiä verkkokalvon alaosassa, joten hieman yläviistosta tuleva valo on kaikkein tehokkainta biologisen vaikutuksen saamiseksi. Tämä johtuu siitä, että silmä mukautuu luonnollisiin valaistusolosuhteisiin, koska päivänvalo tulee silmään ylhäältä.
Valolla, joka tulee yli 60 ° suhteessa vaakatasoon tai alaviistosta, on vähän tai ei ollenkaan vaikutusta melatoniinin tuotantoon. Tämä johtuu siitä, että suurin osa gangliosoluista sijaitsee verkkokalvon alaosassa. ”Oikeasta” kulmasta tuleva valo ei luonnollisesti saa aiheuttaa minkäänlaista kiusahäikäisyä.